Aika kuluu ja mitään ei kuulu, aivan kuten Kelan toivomus olikin. Perustulokokeilu ja sen piiriin päässeet on saaneet olla rauhassa, kun Kela sekoittelee asiakkaiden toimeentulotukihakemuksia. Pakka on kyllä kieltämättä hyvin sekaisin. Mutta vihdoin ja viimein joku rohkea "Pertsa" on uskaltanut antaa lausunnon paikallislehdelle: http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/03/30/%E2%80%9DTied%C3%A4n%2C%20milloin%20raha%20on%20tilill%C3%A4%E2%80%9D%20%E2%80%94perustulokokeilu%20ei%20ole%20muuttanut%20kouvolalaisen%20Erjan%20el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4/2017222072415/4 . Kyseiselle henkilölle perustulokokeilu ei ole tuonut, vielä ainakaan, muutosta entiseen. Rahat tulevat tarkasti, tiettynä päivänä tilille, mutta lisäksi toimeentulotuen hakemiselle on tarvetta. Artikkelissa mainitaan, ettei "Pertsa" ole vielä töitä löytänyt. Toisaalta, artikkelin lopussa kerrotaan, ettei "Pertsa" ole töitä hakenut, koska toistaiseksi on hyvä olla näinkin. Pohtia saa onko tässä siis kannustinloukku poistettu vai mitä?

Kovasti asia alku vuodesta ihmisiä kiinnosti, mutta ei edes internetin ihmeellisestä maailmasta löydy uutisointia asiasta. Jatketaan odottelua, jos joku työtä saanut rohkaistuisi tilannettaan julkisuudessa avaamaan. Siihen asti, luetaan Yle:n kolumnistin, Erkki Virtasen, mietteitä asiasta http://yle.fi/uutiset/3-9414072 ja palataan uinumaan uutispimentoon.

Perustulokokeilu Suomessa alkoi 1.1.2017. Satunnaisotantaan osallistuivat tietyin rajauksin 25–58-vuotiaat henkilöt, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016. Satunnaisotanta kohdistui noin 175 000 henkilöön. Tästä kohdejoukosta arvottiin 2000 henkeä itse kokeiluun. Muu kohderyhmä muodostaa tutkimuksen verrokkiryhmän. Perustuloa maksetaan arpaonnen suosineille 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Jos perustulokokeilussa mukana oleva työllistyy, hän saa ansiotulon lisäksi myös perustulon. Perustuloa vastaava summa kuitenkin vähennetään tietyistä samalta ajalta maksetuista sosiaalietuuksista. Kokeilu kestää 2 vuotta. Perustulokokeilun ensisijaisena tavoitteena on tutkia perustulon vaikutusta kokeiluun valitun väestöryhmän työllistymiseen ja työmarkkinakäyttäytymiseen. Toissijaisesti voidaan tutkia muita vaikutuksia, kuten osallistujien kokemaa hyvinvointia.

Nykyjärjestelmä ei aina kannusta työntekoon, vaan tekee vaikeaksi työllistymisen. Pätkätyöt ei ole suuressa huudossa, koska niiden vastaanottaminen voi aiheuttaa hetkellisen taloudellisen notkahduksen. Etuuksien hakeminen vie oman aikansa ja lisääntyvä paperityö ei houkuttele. Lyhyt työpätkä voi viedä enemmän kuin tuottaa, joten moni ennemmin jää kotiin odottamaan parempaa tarjousta. Perustuloa saavat voivat nyt ottaa vastaan pieniäkin lisätienestejä menettämättä muita etuuksiaan. Tämän luulisi lisäävän työhön hakeutumista, jos töitä on halukas tekemään. Kokeiluun valikoituneista tiedetään, että 48 % on naisia ja 52 % miehiä. 30 % on 25–34-vuotiaita, 29 % 35–44-vuotiaita ja 41 % 45–58-vuotiaita. Suurin ikäryhmä siis 45-58-vuotiaita, joilla työllistyminen voi olla jo iänkin puolesta haasteellista. Uskoisin perustulon nyt kannustavan heitä lyhyidenkin työtarjousten vastaanottamiseen, jotta he voivat vielä vaikuttaa omiin eläkkeisiinsä.

KELA toivoo, ettei koehenkilöitä lähestyttäisi median taholta, jotta tulokset ei vääristyisi. Oheisesta linkistä voit lukea uutisointia asiasta: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211978-kela-pelkaa-perustulokokeilun-tulosten-vaaristymista-ihmiset-reagoivat-herkasti Minä taas toivoisin kuulevani perustulokeilun piiriin päässeiden kokemuksista suoraan heiltä, mitään vääristelemättä. Onko kaikki sujunut ongelmitta, onko jotain jäänyt huomioon ottamatta ja onko perustulokoeilun ensimmäinen aalto todella niin hyvä juttu kuin on annettu ymmärtää? Ohessa linkki lyhyeen haastatteluun kokeiluryhmään päässeeltä: http://www.supla.fi/supla/2880056 Toivottavasti väliaikatietoja kokeilusta kuullaan useammalta eri taholta ja useammin kuin tähän asti.

Sitä odotellessa!